Alla ote Mikko Lahtisen teoksesta Ihminen, poliittinen eläin.

Laillisia vaikuttamisen keinoja:
– vaikuttaminen lähipiirissä
– esimerkkivaikuttaminen
– mielipidevaikuttaminen
– osallistuminen tapahtumiin ja mielenosoituksiin
– osallistuminen järjestöjen, kansalaisliikkeiden ja puolueiden toimintaan
– vapaaehtoistyö

On esitetty, että kansanliike kehittyy seuraavasti:

1) yhteiskunnallinen kriisi
➙On yksilöitä, jotka kokevat, että heitä tai heidän arvostamaansa asiaa uhkaa kriisi.

2) kriisin tuominen julkisuuteen
➙Yksilöt alkavat puhua kriisistä julkisuudessa yrittäen vaikuttaa päättäjiin; huomataan, että monet muut ajattelevat samoin.

Etsikää historiasta tunnettuja ajattelijoita tai aatteellisia johtajia ja sijoittakaa heidät poliittisten mielipiteiden akseleille. Yhtä hyvin on mahdollista etsiä ja sijoitella historiassa vallinneita yhteiskuntia ja valtioita. Pyrkikää sijoittamaan myös omat näkemyksenne akseleille.

Miten sijoittuisivat nykyinen Suomen valtio? 
Miten sijoittuisivat Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat?

Alla on luettelo ihmisoikeuksista.

Alla on Juha Räikän kirjoittama esitys John Rawlsin kuuluisasta oikeudenmukaisuusteoriasta (alkup. Oikeudenmukaisuusteoria, 1971)

Alla on katkelma J.S Millin teoksesta Utilitarismi (1861)

Alla on neljä puheenvuoroa julkisuuden luonteesta. Jürgen Habermas kuvaa julkisuuden historiallista muutosta kriittisesti. Ensimmäinen lainaus kuvaa 1700-luvun valistusaikaa ja viimeinen lainaus 1900-luvun massajulkisuutta. Habermas nimittää ’julkisoksi’ vapaiden kansalaisten aktiivista valistunutta keskustelua julkisuudessa. ’Yleisöllä’ hän tarkoittaa ihmisiä medioiden (passiivisina) vastaanottajina. Filosofit Bentham, Mill ja Tocqueville puolestaan esittävät näkemyksensä julkisuuden ja yleisen mielipiteen merkityksestä politiikalle.

Liberalismi on painottanut mm. seuraavia vapauksien alueita:
– perustavat yksilölliset vapausoikeudet: oikeus elämään ja koskemattomuuteen.
– poliittiset vapaudet: esim. ilmaisunvapaus ja yhdistymisvapaus.
– taloudellinen vapaus: vapaus omistaa, ansaita, käydä kauppaa ja solmia sopimuksia.
– kulttuuriset vapaudet: elämäntavan, uskonnon tai katsomuksen ja arvojen vapaus.

Alla on otteita Niccolo Machiavellin teoksista Ruhtinas ja Valtiollisia mietelmiä