Sodan oikeutusta voi pohtia jonkin opiskelijoille tutun historiallisen tai ajankohtaisen esimerkin kautta:
Minkä periaatteiden valossa sota oli/on oikeutettu tai ei?
Millä tavoin sota perusteltiin kansainväliselle yhteisölle?
Millaisia syitä sodan syttymiselle oli?

”Kansalaistottelemattomuutta ovat käyttäneet menestyksellisesti mitä erilaisimmat liikkeet. Tunnetuin tapaus lienee Intian itsenäisyystaistelu vuosina 1919–47. Hollannin, Tanskan ja Norjan vastarinnassa toisen maailmansodan aikana näytteli kansalaistottelemattomuus keskeistä osaa. Varhaiskristittyjen kamppailu vainoja vastaan ei olisi onnistunut pelkästään alistumalla. Yhdysvaltain mustat ovat onnistuneet saamaan monia oikeuksia kansalaistottelemattomuuskampanjoiden avulla. Työväenliike ei ole parantanut asemaansa yksin laillisilla lakoilla.

Kaikkien yhdistysten toiminnasta voi löytää joitain yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Ideana voi käyttää jonkin käytännön vaikutuskanavan linkittämistä kurssiin. Pienimuotoisesti tämä voi tarkoittaa vaikka vain mielipidekirjoituksen muotoilua yhdessä valitusta aiheesta tai osallistumista jonkin Internetin kansalaisfoorumin keskusteluun. Tämän kurssin kannalta tärkeitä ovat hankkeet, joissa on pyritty tuottamaan erityisesti nuoria aktivoivia tai vaikutustaitoja kehittäviä areenoita.

Usein demokratiasta puhuttaessa ajatellaan vain valtiollista tasoa. Joskus muistetaan myös kunnallisvaalit ja kirkollisvaalit sekä nyttemmin eurovaalit. Demokratian voi kuitenkin ajatella minkä tahansa yhteisön toimintaperiaatteeksi, kunhan keksii, missä muodossa se toimii.

Valtaa voi olla osuvinta lähestyä käytännön analyyseja tehden. Siinä voi tukeutua Robert Dahlin kehittämään valta-analytiikkaan. Dahl perustaa analyysin kuuteen kysymykseen:
1. Kuka käyttää valtaa? (vallan käyttäjä)
2. Millaisissa asioissa hän voi käyttää valtaa? (vallan alue)
3. Ketkä ovat kohteena? (vallan kohde)
4. Miten valtaa käytetään? (vallan lajit)
5. Millaisia resursseja vallankäyttäjällä on käytössään eli mihin valta perustuu? (valtaresurssit)

Eräs tunnetuimmista vallan määritelmistä tulee Weberiltä: ”Valta tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia saada oma tahto läpi sosiaalisen suhteen sisällä vastarinnankin edessä”. Englanninkielisessä analyyttisessä filosofiassa, joka yleensä toimii liberalistisen poliittisen filosofian kehyksessä, on usein seurattu Weberin määritelmää, kuten esimerkiksi seuraavissa muotoiluissa:
– A:lla on valtaa B:hen siinä määrin, kuin hän saa B:ntekemään jotakin, mitä B ei muuten tekisi.

Poliittisia aatteita voi tunnilla käsitellä ajankohtaisten esimerkkien kautta. Jos käynnissä ovat vaalit, voidaan keskittyä niihin. Opiskelijoita voi pyytää tuomaan päivän sanomalehti mukanaan. Niistä voidaan etsiä poliittisia lausumia ja leikellä, esitellä sekä arvioida niitä. Opettaja voi nauhoittaa sopivan uutislähetyksen tai ajankohtaisohjelman, jota voidaan katsella poliittisten aatteiden näkökulmasta. Tukena voi käyttää aineistossa esitettyjä aatteellisia janoja. Keskustelun voi liittää poliittisiin valintoihin eli alalukuun poliittisen katsomuksen rakentumisesta.

Aatteet eivät ole kadonneet politiikasta. Vaikka erot ovat pienentyneet ja konsensus laajentunut, on paljon aiheita, joissa puolueet ovat erimielisiä. Näillä eroilla on suuria vaikutuksia ihmisten arkiseenkin elämään. Pienten poliittisten ratkaisujen heijastusvaikutukset voivat olla mittavia. Kuten oppikirjassa todetaan, opiskelijoita voi kannustaa etsimään eroja tarkkaavaisesti useista lähteistä. Poliittinen lukutaito on juuri erottelukyvyn kehittymistä sekä aatteiden ja reaalipolitiikan yhteyksien havaitsemista.

www.ihmisoikeudet.net on valtion rahoittama ja ihmisoikeusjärjestöjen tuottama laadukas opetussivusto. Se tarjoaa kaiken tarpeellisen ihmisoikeusteeman käsittelyyn yhtä hyvin itsenäisenä opiskeluna kuin oppitunneilla. Opettajille on kerätty laaja paketti luentopohjia, kalvoja, toteutusideoita ja yhteystietoja, joiden avulla toteuttaisi kokonaisen ihmisoikeuskurssin.

Muita hyödyllisiä osoitteita ovat esimerkiksi:
– Suomen YK-liitto: www.ykliitto.fi/